Luonnonlääketieteen keskusliitto ja luonnonlääketieteellinen maailmankuva

LKL ry on luonnonlääketieteen keskusliitto, joka lobbaa Suomeen laillistettua asemaa osalle vaihtoehtohoitojen harjoittajista. Potilasturvallisuuden varjolla liitto yrittää muodostaa virallisen vaihtoehtohoitojen ammatinharjoittajien rekisterin.

Erot


LKL erottaa viralliseen statukseen nostettavat vaihtoehtoiset terapeutit muista samalla sektorilla pyörivistä eettisillä ohjeilla. Pääosaan nousee, ettei luonnonlääkitsijä korvaa tai muuta tieteelliseen pohjaan perustuvan ammattilaisen antamaa hoitoa - ei tarjoa ihmeparannuksia.

Maailmankuva

Luontaishoitojen ja tieteeseen perustuvan terveydenhuollon ero on LKL:n mukaan ideologiassa ja tietopohjassa. Erot estävät niiden vertailun tehokkuudessa.

Luontaishoitojen tarkoitus on nähdä ihminen kokonaisuutena, vahvistaa ihmisen sisäisiä paranemisen ja terveyden ylläpidon prosesseja. Kaikki vaikuttaa kaikkeen on periaate, Hoidoilla pyritään poistamaan ne syyt, joista elimistön oireet johtuvat. Ensisijaisen hoitomuodon valinta on asiakkaan autonomian tae, LKL uskoo.

Ihmeparannuksen ongelma

LKL painottaa, ettei ihmeparannuksen tarjoajiin kannata luottaa. Ongelmaksi mielestäni nousee ihmeparannuksen määritelmä. Nimeämällä tieteellisen prosessin tulokset vain yhdeksi narratiiviksi muiden joukossa ja tukemalla näkemystä, ettei vaihtoehtohoitoja voi empiirisesti mitata, LKL vie pohjan ihmeparannuksen määrittämiseltä.

Monet nykyiset rutiinitoimenpiteet, kuten irronneiden sormien istuttaminen olisivat 100 vuotta sitten olleet ihmeparannuksia. Ne eivät ole ihmeparannuksia nykyään, koska toimenpiteelle on olemassa tieteellinen perusta ja toistettu näyttö: toimenpide on mahdollinen.

Tieteellisessä viitekehyksessä esimerkiksi homeopaattisen tuotteen parantama ihottuma on ihmeparannus.

Oikeus informoituun valintaan

LKL edustaa kymmeniä hoitomuotoja. Onko niiden maailmankuva yhdentyvät, onko kyseessä materialistisen lääketieteen ja yhtenäisen vaihtoehdon vastakkainasettelu? Todennäköistä varmasti usean harjoittajankin mielestä on, etteivät kaikki vaihtoehtoiset hoitomuodot voi toimia - jotkut ainakin ovat parempia kuin toiset. Millä teho mitataan jollei tunnistetun häiriötilan empiirisesti mitattavan paranemisen vertailulla?

Asiakkaalla on oikeus valita hoitomuotonsa, yksilöllä on oikeus kieltäytyä hoidosta esimerkiksi kieltämällä elvytys. Asiakkaan oikeus on paitsi valita, myös saada tietoa valintansa tueksi.

Suomalaisen terveydenhuollon järjestelmässä resurssit juoksevat kysynnän perässä askeleen jäljessä. Taloudellisuus ei ole terveydenhuollossa kylmä ja tunteeton periaate vaan tarkoitus on utilitaristinen. Mahdollisimman hyvää hoitoa mahdollisimman monelle. Jos hoitoja ei voida vertailla, tuloksena on hoitoa, mahdollisimman monelle. Vaikka kuinka puhuttaisiin miten hyödytön jako koululääketieteen ja täydentävän hoidon välillä, aitanaapurusten pitäisi tukea toisiaan - kaikkeen ei ole varaa. Priorisoinnissa eettistä on tehokkaan hoidon suosiminen.

Linkit:

LUONNONLÄÄKETIETEEN KESKUSLIITTO LKL RY

Kuusenpihkavoide - kansanlääkinnästä lääkkeeksi

Abilar-kuusenpihkavoide on rantautunut apteekkeihin. Turun Sanomat 7.9 2008 pääkirjoituksessaan raportoi Repolar-yhtiön tuotteen olevan ensimmäinen luonnonrohto, joka on hyväksytty lääkinnälliseksi tuotteeksi Suomessa.

Yksittäisiin potilaskuvauksiin perustuvaa näyttöä tuotteen tehosta vaikeahoitoisiin esim. painehaavoihin on jo 2000-luvulla ollut. Vuosina 2005-2007 tehtyyn tutkimukseen osallistui 11 terveyskeskusta. Tulehtuneiden, erittävien painehaavojen hoitoa koskevan tutkimuksen verrokkiryhmää hoidettiin tavallisella hydrokuituvalmisteella. Hydrokuituisten sidosten tarkoitus on imeä eritettä. Tuote muuttuu geelimäiseksi ja varmistaa haavan paranemiselle otolliset olosuhteet.

Uskomushoidosta näyttöön perustuvaksi

Tutkimusta kuusenpihkavoiteen koostumus ja mikrobiologiset mekanismit on tutkittu, haittavaikutukset ovat tiedossa - vaikutusmekanismit ovat tiedossa. Kuusenpihkavoide ei siis ole enää uskomushoito, se on hoito joka nykyisen parhaan tietämyksen valossa toimii.

"Perinnerohtojen joukosta löytyisi varmasti muitakin lääkinnällisesti kelpoja tuotteita, ellei matkassa olisi yksi mutka. LääMyyntiluvan saaminen edellyttää lääketieteellisiä tutkimuksia, tuotannon testaamisia ja hoitokokeita, jotka kestävät vuosia ja maksavat paljon."

Perinnerohdoista on löytynyt (esim. salisylaatti, jota löytyy useasta kasvista pajusta korianteriin on asetyylisalisylaattihapon, aspiriin alkuperä)ja toivottavasti jatkossa löytyy lisää tehokkaita vaikuttavia yhdisteitä, joita voidaan vielä jatkossa optimoida.

Näillä kuusenpihkasta valmistettu hoitovoide on hyvä esimerkki siitä, kuinka jako vaihtoehtohoitoihin ja koululääketieteen hoitoihin ei ole erityisen hyödyllinen. On olemassa ne hoidot, jotka toimivat; on olemassa ne hoidot, jotka eivät toimi. Kallis ja pitkä prosessi, josta TS:n pääkirjoitus hieman moittivaan sävyyn mielestäni kirjoittaa on se mekanismi, jolla hyödyllisyys osoitetaan suhteessa haittoihin.

Lähteet:

Turun Sanomat 7.9 2008

Kuusenpihkavoiteen vaikutukset haavan paranemisessa
Duodecim 2008;124(12):1364-9 Jouni Lohi ym.